Esplanadi

Rakastettu Espa – flaneerausta ja piknikkejä

Esplanadi on ollut pääkaupungin edustuspuisto jo 200 vuotta. Entisaikaan Espalle tultiin näyttäytymään ja kuljeskelemaan eli "flaneeraamaan", nykyään myös loikomaan nurmikolla, tapaamaan kavereita ja nauttimaan eväskorin antimista. Kukin vuodenaika tuo Espalle eloa: vappukarnevaalin, juhannussalon, Espan lavan kesäkonsertit ja Tuomaan markkinat joulun alla. Puistossa on kioskeja, kahviloita ja ravintoloita, vessoja ja kymmeniä penkkejä lepäilyä, seurustelua ja ihmisten seuraamista varten.

Esplanadi merkittiin asemakaavaan 1812, ja sen jälkeen sitä on muutettu usein. Arkkitehti C. L. Engelin suunnitelmassa vuodelta 1826 poikkikadut jakoivat Esplanadin puiston kolmeen osaan, nykynimiltään Teatteriesplanadi, Runebergin esplanadi ja Kappeliesplanadi. Puiston keskiosan nykyasun laati ruotsalainen J. Wallmark 1881. Kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin aikaan 1900-luvun alussa Esplanadin nurmikoita koristivat mannermaiseen tapaan kookkaat palmut ja istutukset oli sommiteltu tuhansista kaktuksista ja mehikasveista. Kovassa käytössä oleva puisto korjattiin perusteellisesti 1999.

Esplanadia hallitsevat nelinkertaiset lehmusrivit, joiden vanhimmat puut ovat 1800-luvulta. Talveksi osa puista kietoutuu valohuntuun. Ruusujen lisäksi Espalla koreilevat perinteiset syreenit (Syringa), hevoskastanjat (Aesculus hippocastanum), koristeomenapuut (Malus), kultasateet (Laburnum) ja pylväshaavat (Populus tremula 'Erecta'). Lisäväriä tuovat upeat kausikasvi-istutukset.