Tähtitorninvuori (Svante Olsson 1890)

Helsingin ensimmäinen kunnallinen puisto

Tähtitorninvuoren puiston suunnitteleminen oli Svante Olssonin ensimmäinen työtehtävä Helsingin ensimmäisenä kaupunginpuutarhurina. Vuonna 1904 valmistunutta, jo aikalaisten ylistämää puistoa pidetään yhtenä Olssonin päätöistä ja Suomen merkittävimmistä historiallisista kaupunkipuistoista.

Korkea mäki tunnettiin aikoinaan nimellä Kasaberget, roihuvuori. Se oli osa Uudenmaan rannikon vartiovuorten ketjua, jossa viesti lähestyvästä vihollisesta eteni tulia sytyttämällä. Viaporin rakentamisen yhteydessä 1700-luvun puolivälissä mäelle kohosi pieni linnoitus Ulricasborg. Puretun linnoituksen vaiheille valmistui 1834 yliopiston observatorio, josta mäki sai nykynimensä. Vaikuttavaa mäenlakea suunniteltiin sittemmin Säätytalon, historiallisen museon ja eduskuntatalon paikaksi.

Karu ja puuton kallio muokattiin 1890-luvulla vehreäksi ja pittoreskiksi puistoksi vaivaa ja kustannuksia säästämättä. Tähtitorninvuori suunniteltiin aikansa saksalaiseen maisemapuistotyyliin, johon kuuluivat kaartelevat käytävät, laajat ehjät nurmipinnat, tasoitetut maastonmuodot ja huolellisesti sommitellut puu- ja pensasryhmät. Puiston erityispiirteitä ovat näkymätasanteet, joista on hienot, kasvillisuudella kehystetyt näkymät sekä kaupunkiin että merelle.

Tähtitorninvuori on yhä kasvilajistoltaan mielenkiintoinen ja monipuolinen. Puistossa kasvaa paljon nykyään harvinaistuneita puu- ja pensaslajeja ja -lajikkeita. Kasvivalikoimassa on erityisesti kukkivia pensaita: erilaisia syreenejä (Syringa), jasmikkeita (Philadelphus), pensasruusuja (Rosa), orapihlajia (Crataegus), kuusamia (Lonicera) ja lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Roseum').

Tähtitorninvuoren puiston hoito- ja kehittämissuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2011.